Olisinpa jollekin se ykkönen...

Tänään jatkan matkaa siitä mihin viime syksynä jäin... Kirjoittaminen jäi, kun aloitin opiskelun työn ohessa. Onneksi suhteeni tähän kirjoittamiseen kestää kuluneen tauon ja toisaalta hyvän ystävän kanssa on helppo jatkaa siitä mihin viimeksi on jääty :)
Kulunut aika opintojen parissa on opettanut itsemyötätuntoa ja sitä kautta avannut portin omien sisäisten sääntöjen tutkimiselle. Suhtautuminen omaan itseen kuin rakkaaseen ystävään tai omaan kumppaniin, hyväksyvästi, ymmärtävästi ja anteeksi antaen, ei ole lainkaan helppoa. Monien asioiden parissa olen herkistynyt ja opetellut kohtelemaan itseäni ystävällisesti ja anteeksi antaen. Itsekriittisyyden hylkääminen on vaikeaa, kun se kriitikko on istunut niin kauan olkapäällä ja kommentoinut sieltä tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Pienin askelin kriitikko kuitenkin vaimenee ja menettää vaikutustaan, se vaatii sitoutumista ja työtä.
Aika on tuonut mukanaan myös luopumista. On ollut lähes pakko oppia luopumaan ja antautua luottamaan siihen, että elämä kantaa. Ensihoitovalmiudet on hiottu huippuunsa ja ovet ovat aina auki, jos elämä näyttää myös haastavat puolensa. Tätähän se vanhemmuus on....
Viime aikoina olen miettinyt, että mitä se tarkoittaa, kun on ykkönen toiselle. Onko se sitä, että viimeinen karkki pussista annetaan automaattisesti, ilman että sitä pitää pyytää toiselta. Vai onko se sitä, ettei sovitun menon päälle aina tule jotain "tärkeämpää". Vai voiko se olla sitä, että nostaa joskus katseen sieltä oman navan korkeudelta toisen suuntaan ja on läsnä juuri siinä hetkessä toiselle. Läsnäoleminen on tänä päivänä hirmuisen vaikeaa ja välillä tuntuu ettei oikein enää osatakkaan olla läsnä, sillä kilpailevia huomion jakajia on runsaasti tarjolla.
Olla ykkönen toiselle edellyttää hyvää tunneyhteyttä. Tunneyhteyttä, että olen sinulle tärkeä. Tunneyhteys koetaan turvallisuuden tunteena ja mitä parempi tunneyhteys meillä on puolisomme kanssa, sitä itsenäisempiä pystymme parisuhteessa olemaan. Turvallinen tunneyhteys perustuu tunnetasolla saatavilla olemiseen sekä tunnetasolla reagoimiseen. Avain on siinä, että pystyy olemaan tunteella läsnä, ei niinkään kyvyssä ratkaista ongelmia. Tunneyhteys lisää "rakkaushormoonin" erittymistä ja se on sitä parisuhteen liimaa. Turvallinen tunneyhteys on myös sitä, että toisen läheisyys tuntuu miellyttävältä.
Silloin, kun tunnemme olevamme turvallisesti yhteydessä kumppaniimme, sitä paremmin selviämme eteemme tulevista kipeistä asioista. Turvallinen tunneyhteys mahdollistaa myös sen, että pystymme turvautumaan rakkaaseemme ja hakemaan häneltä turvaa ja lohdutusta, kun tuntuu hankalalta ja tarjota sitä myös hänelle.
Näin kun tätä asiaa pyörittelee, niin kyllä se viimeisen karkin saaminen pussista on merkittävä osoitus siitä, että on ykkönen jollekin <3